Joulurientoja

Tänään on ensimmäinen adventti ja vuosittaiset, täkäläiset joulurituaalit täydessä käynnissä. Kellohan on nyt 21:30 sunnuntai-iltana ja sain juuri valmiiksi kilon piparitaikinaa vietäväksi päiväkodille perinteisiin piparitalkoisiin. Päiväkodilla on kaksi ryhmää ja minulla lapsi molemmissa, joten saan viettää sekä maanantai- että tiistaiaamupäivän kindergartenilla pipareita leipomassa. Onneksi on joustava työaika! Täytyy kyllä myöntää, että saksalaisten plätzchen-joulupipareiden resepti on naurettavan helppo, voin suositella! Puoli kiloa vehnäjauhoja, pussillinen leivinjauhetta, 2oo g sokeria, pussillinen vanilliinisokeria ja 250 g voita, kaksi kanamunaa. Kaikki sekoitetaan keskenään (mausteeksi voi raastaa sitruunankuorta) ja avot, plätchen-taikina on valmis. Hauskuus taitaakin piillä koristelussa. Piparit koristellaan överisti sokeri- tai suklaakuorrutteilla ja iloisen värisillä strösseleillä ja karkeilla.

20161125_162519.jpg

Kuva on otettu esikoiseni koulun joulujuhlista, jotka järjestettiin viime perjantai-iltana. Täällä ei ole tapana järjestää Suomen tyyliin lukukauden lopuksi kaikille yhteistä joulujuhlaa esityksineen ja todistuksineen (kai se sentään Suomessa on tänäkin päivänä tapana järjestää?), vaan meidän koulussamme järjestetään ennen ensimmäistä adventtia aina vuoden suurimpiin kuuluva tapahtuma Adventsfest. Kuten montessori-ideologiaan kuuluu, juhlissa ei istuta passiivisena katselemassa ja kuuntelemassa, vaan kaikissa koulun luokissa on erilaisia aktiviteetteja, joihin kaikki saavat itse tekemällä osallistua. Perinteisestä suomalaisista koulun joulujuhlista tapahtuma eroaa ehkä myös tarjoiluiltaan, joihin luonnollisesti kuuluu myös olutta ja hehkuviiniä, ruokalistalta löytyi myös mm. vohveleita ja nuotiolla paistettavaa tikkupullaa. Me osallistuimme piparinpaistoon, tuikkukynttilälabyrinttiin, kangaskassien painantaan ja joulukoristeiden askarteluun, lisäksi tyttäremme oli mukana molemmissa juhlien hauskoista esityksistä.

20161127_215357

Joulun uskonnollista puolta käsitellään ainakin tässä koulussa ainoastaan uskontotunneilla, ja tuo esitys olikin aivan mahtavan huvittavan hauska pingviininaamareineen ja kiinalaisine (!) musiikkeineen. Aivan mahtavan hauskaa ei välttämättä kuitenkaan ollut ihan kaikki se työ, minkä meidänkin perheemme teki näiden juhlien eteen, mutta lopun kaiken opimme taas paljon uutta ja tuli tehtyä tehokkaasti yhteistyötä taas muiden vanhempien ja koulun kanssa. Itse osallistuin koulun kirjaston edustajana askartelemalla koriste-enkeleitä myyntiin, en olisi ikinä uskonut että osaan askarrella jotain, mutta nämä oli lopputulokseen nähden ihan mielettömän helppoja! Ja materiaaliksi ei tarvittu kuin kirjaston vanhoja poistokirjoja, lankaa ja puuhelmiä.

20161122_121522-1

Eli kirjasta irti kaksi sivua, taitellaan ne tuollaisiksi haitareiksi molemmat eri suuntaisesti, molemmat taitetaan keskeltä kaksinkerroin, liimataan ne kaksi osaa yhteen toinen siiviksi toinen mekoksi, mekkoon jäävä haaroväli liimataan myös yhteen paitsi ylös jää tuollainen langan menevä kolo, kolosta pujotellaan lanka ja lankaan pujotellaan puuhelmi pääksi. Ja kas, jo toinen erittäin helppo ohje kokeiltavaksi!

Omenapiirakkaakin juhliin leivoin, ihanista omenista joita lapset keräsivät ystäväperheemme pihasta, mutta adventtikranssien tekemisen kohdalla tuli raja vastaan ja rohkenin sanoa ei. Rajansa kaikella. Saksalainen adventtikranssi on hieno ja perinteikäs, kaukana on se päivä jolloin meikäläinen räveltää omin käsin saksalaiseen pyhäpöytään juhlavan kranssin, joka vastaa näihin perinteisiin perustuviin odotuksiin ja jota vastaan kehtaa pyytää koulun kassaan rahaa… Toki jos olisin rohkeampi ja ehkä vähän vähemmän työllistetty, olisin silti vaan mennyt ajoissa muiden mukaan adventtikranssiaskarteluihin ja nyt osaisin sellaisen itse tehdä! No, tässä vaiheessa iloitsen siitä, että nyt osaan askarrella sen enkelin…

Minä siis osallistuin osaltani ennakkojärjestelyihin ja mieheni sai kunnian viettää juhlien jälkeisen perjantai-illan purkamassa ja siivoamassa jälkiä. Ja kun hän iltamyöhällä saapui kouluta takaisin kotiin, mikäs hänellä olikaan mukanaan matkassa?!

20161127_212601-1

Kuva on hämärä ja huono, mutta kyllä, se on adventtikranssi! Myyjäisistä ylijäänyt, mutta hieno! Ainakin hienompi kuin viimevuotinen kranssimme tällä hetkellä, se myöskin on koulun juhlista ostettu, mutta pientä päivitystä tuoreemmilla vihreillä vaativa. Tänään, ensimmäisenä adventtina olemme ensimmäistä kynttilää poltelleet, ja siitä inspiroituneena koristelleet lopulta koko kotimme joulukoristeilla!

Viime viikolla avattiin myös joulumarkkinat Ulmissa. Vielä emme ole ehtineet siellä kovin paljoa aikaa viettää, mutta lauantaina keskustassa ostoksilla käydessämme piipahdimme koko perheen voimin myös joulumarkkinoilla. En malta odottaa, että pääsen tuonne itsekseni rauhassa koluamaan kaikki myyntitiskit, ystävien kanssa juomaan glühweinia ja lasten kanssa viettämään aikaa rauhassa lasten satumetsässä jne.

20161126_12242420161126_123631-120161127_11370920161127_113758

Joulunalusaika on tapahtumien täyttämää aikaa, ja kun omiin jouluperinteisiini kuuluu useimmiten myös kaamosväsymys, niin kyllähän nämä paikalliseen kulttuuriin kuuluvat tapahtumat, menot ja riennot valoineen ja iloineen piristävät, vaikka se kalenterin täyttymistä tarkoittaakin. Järjestin viime viikolla kaiken adventsfest-hulinan keskellä myös vaatekutsut, jotka eivät tähän joulurientoteemaan nyt kyllä mitenkään kuulu, mutta saatiin tosi kiva porukka kasaan ja hauskat illanistujaiset kuohuviinin ja skandinaavisen naisten- ja lastenvaatemuodin parissa! Meidän tyttötrioa kiinnosti myös kovasti, vaikka niin piti olla jo nukkumassa…

20161124_201216.jpg

Marraskuisiin perinteisiin Saksassa kuuluu tärkeänä osana myös Sankt Martin, martinpäivä, jonka viettoon itsekin taas osallistuin, vaikka se onkin jäänyt blogissa raportoimatta. Ensimmäisenä Saksan-vuotenamme emme vielä tämän lyhtykulkueperinteen ja pyhimystarinan merkitystä paikallisille ihan ymmärtäneet, mutta nyt lyhtykulkueet live-orkestereineen, hevosineen ja kylätapahtumineen ovat itsestäänselvyys ja vuosittain tapahtumassa toistuvat laulutkin tulevat jo ulkomuistista ja omat glühwein-mukitkin muistimme tänä vuonna pakata mukaan kylän martinpäivärientoihin. Seuraava suuri tapahtuma on reilun viikon päästä, ja sehän on tietenkin suomalaisille itsenäisyyspäivä ja saksalaisille Nikolauksen päivä, jolloin Nikolaus-pukki jo tuo lahjoja ovelle asetettaviin sukkiin. Ai niin ja sitä ennenhän meillä on vielä paikallisen suomalaisyhteisön joulujuhlat, jossa vierailee toki se ainoa ja oikea suomalainen joulupukki. Lapset ovat taas onnessaan kuuluessaan kahteen kulttuuriin lahjoineen ja herkkuineen!

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s